Maailman Luontopäivä 3.3

Maailman luontopäivä (3.3), englanniksi World Wildlife day on YK:n yleiskokouksen päättämä teemapäivä, jonka tarkoituksena on muistuttaa luonnon eliöiden tärkeydestä ja monimuotoisuudesta elämän verkostoillemme. Tietoisuuden lisääminen luontoa uhkaavista ongelmista ja ihmisten kannustaminen luontoa kunnioittavaan toimintaan on yksi luontopäivän keskeisimmistä sanomista. Tämän vuoden luontopäivää vietetään teemalla Ekosysteemien ennallistamisen kannalta keskeisten lajien talteenotto. Tarkoituksena on edistää keskustelua liittyen kaikkein uhanalaisimpien lajien tulevaisuuden kohtaloihin sekä suojelun tilaan ja muistuttaa luonnon monimuotoisuudesta sekä ekosysteemien haavoittuvuudesta. 

Ihminen on osa luontoa, mutta valitettavasti olemme pitäneet muita luonnon osia itsestäänselvyytenä, ihmisistä erillisenä kokonaisuutena. Erityisesti länsimaisessa kultturissa ja yhteiskunnassa on ollut pitkään vallalla taipumus nähdä luonto erillisenä valtakuntana, joka on ollut sekä esteenä ihmisten vapauden ja potentiaalin toteuttamiselle että loputtomien raaka-aineiden ehtymätön aarreaitta. Tosiassa vapaus on suurimmillaan silloin kun yksikään eliölaji ei ole uhattuna ihmisten rajujen, muuta luontoa tuhoavien toimintojen ja tekojen takia. Jotta oppisimme arvostamaan paremmin luonnon tärkeyttä ja eliökirjoa, meidän on ymmärrettävä, että saalistus ja loputon hyötyminen toisista ei ole ainoa linkki, joka yhdistää lajeja toisiinsa vaan on monia keinoja elää rinnakkain vuorovaikutuksessa keskenään. 

Luonnolle on ominaista monimuotoisuus, keskenään kommunikoivat eliöverkostot ja jopa symbioosi erilaisten organismien välillä. Pyrkimys monimuotoisuuden vaalimiseen ja jokaisen eliölajin kunnioittamiseen riippumatta sen välineellisestä hyödystä ihmisille on avainasemassa kun luomme maailmaa, jossa ilmastokriisiä kohdellaan aitona uhkana kaikille elämän tasoille. 

Juuri ennen tämän vuoden luontopäivää julkaistu IPCC:n raportti (28.2.2022) maalaa synkkää kuvaa tulevaisuudestamme ilmastokriisin keskellä. Olemme matkalla kohti tuntematonta, josta ei ole enää paluuta. Toivoa kuitenkin luo kykymme hidastaa vaikutuksia elinympäristössämme jos olemme valmiita tekemään vielä rajumpia ja suurempia tämänhetkistä elämäntapaamme uhraavia toimia kuin aikaisemmin. IPCC:n raportti koskettaa suuresti juuri tämän vuoden teemapäivän aihetta. Raportti tuo esille ekosysteemien ennallistamisen ehdottoman tärkeyden ja luonnon monimuotoisuuden tappioiden vähentämisen. Luonnon suojelu ja elvyttäminen sekä uhanalaisimpien lajien elinympäristöjen tukeminen ja mahdollisten vahingollisten kohtaloiden estäminen ovat toimia, jotka takaavat että ekosysteemit pysyvät toimintakykyisinä tulevaisuudessakin. 

Vielä ei ole liian myöhäistä toimia. Pitäkäämme toivoa yllä ja lippu korkealla!

Tämän blogitekstin on kirjoittanut Helsingin YK-nuorten ympäristövastaava Sofia Putkinen.

%d bloggaajaa tykkää tästä: