Rauhanturvaajien päivä 29.5.: Naiset rauhaa rakentamassa

Tämän tekstin on kirjoittanut Helsingin YK-nuorten sihteeri Kati Makkonen.

Haluan todeta, että Helsingin YK-nuorissa tiedostamme sukupuolen moninaisuuden, mutta aiheesta saatavilla olevien tilastojen valossa käsittelen tekstissäni sukupuolta binäärisesti.

80 miljoonasta humanitaarisen avun tarvitsijasta 75 prosenttia oli naisia vuonna 2014. Jo kaksikymmentävuotiaaksi ehtineellä YK:n päätöslauselmalla 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus on pyritty parantamaan naisten asemaa kriiseissä ja rauhanprosesseissa. Väkivaltaisten konfliktien sukupuolittunut luonne onkin tiedostettu jo päätöslauselmaa laatiessa, mutta tästä huolimatta naisten mahdollisuudet toimijuuteen turvallisuuden ja rauhan rakentamisen saralla ovat olleet hyvin rajallisia. Turvallisuutta hahmotetaan edelleen hyvin perinteisestä sotilaallisesta perspektiivistä, mikä on osaltaan jättänyt naisten kokeman turvallisuuden ja turvattomuuden huomiotta.

Turvallisuuden sukupuolittunut luonne ilmenee konkreettisesti erityisesti konfliktialueiden toimijoissa. YK:n rauhanturvatehtävissä on toiminut vuodesta 1948 lähtien miljoona henkilöä. Tänäkin päivänä kahdessatoista operaatiossa palvelee tuhansia siviilejä, poliiseja sekä sotilaita. On kuitenkin huomattavaa, että valtaosa rauhanturvaoperaatioissa toimivista on miehiä. Toistaiseksi kriisinhallinnassa toimivista poliisijoukoista 10.9 prosenttia on naisia ja sotilasjoukoista vain 4.8 prosenttia. Siviilikriisinhallinnan ja rauhanvälityksen osalta tilanne on kuitenkin valoisampi naisten osalta. 

Päätöslauselman 1325 myötä tehtyjä konkreettisia toimia on arvosteltu riittämättömiksi, sillä kehitys naisten osallisuudessa on ollut hidasta. Tahtotila on ainakin juhlapuheiden tasolla selkeä: naisia halutaan ja tarvitaan yhteiskuntien ja turvallisuuden eri sektoreille. Tavoitteita on asetettu myös rauhanturvaoperaatioiden osalta ja vuoteen 2028 mennessä sotilasjoukoissa palvelevien naisten määrä on tavoitteena nostaa 15 prosenttiin ja poliisijoukoissa palvelevien osuus vastaavasti 20 prosenttiin. Tavoite on kunnianhimoinen: naisten osuuden kaksinkertaistaminen alle kymmenessä vuodessa vaatii selkeitä toimenpiteitä turvallisuustoimijoiden osalta.

Naisten määrän kasvattaminen kriisinhallinnassa ja rauhanturvaoperaatioissa voi myös edesauttaa operaatioiden onnistumista. YK:n rauhanturvaoperaatioiden tavoitteena on tukea hauraita yhteiskuntia konfliktitilanteista rauhaan. Ymmärrys vallitsevasta yhteiskuntajärjestyksestä voidaankin nähdä tärkeänä, minkä osalta naisten rooli nähdään keskeisenä. Tietyissä yhteisöissä kulttuuri tai uskonto saattaa estää miesten kanssakäymisen paikallisen naisväestön kanssa, mikä voikin hankaloittaa tiedonsaantia. Keskusteluyhteys voi myös olla merkittävä tekijä sukupuolittuneen sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan havaitsemiseksi. Substanssiosaamisensa lisäksi naisten rooli tilannetietoisuuden kasvattamisessa onkin siis keskeinen.

Rauhaa tarkasteltaessa keskitytään usein sodan poissaoloon, mikä on varsin suppea käsitys rauhasta. Rauhantutkija Johan Galtungin määritelmän mukaan negatiivisen rauhan käsite edustaa edellä mainittua käsitystä rauhasta. Positiivisella rauhalla tarkoitetaan sotaan johtavien rakenteiden poissaoloa. Yhteiskuntien rakentaminen positiivista rauhaa vaalivaksi edellyttääkin koko yhteiskunnan osallistamista. Naisrauhanvälittäjät ja -turvaajat välittävät osaltaan tätä viestiä: myös naiset voivat olla rauhantoimijoita ja heidän toimijuutensa on arvokasta. Naisten lukumäärän kasvattaminen rauhanturvatehtävissä moninaistaa naisten edustusta myös kovan sotilaallisen turvallisuuden osalta. On kuitenkin huomattavaa, että naisten toimijuuden vahvistaminen edellyttää laajempaa keskustelua turvallisuuden sukupuolittuneesta luonteesta. Kriisinhallinta ja rauhanturvaaminen nimittäin ylläpitävät osaltaan perinteisestä käsitystä rauhasta – rauha kun on muutakin kuin vain sodan poissaoloa.

Kuvitus: Taika Tontti

Lähteet:

https://www.un.org/en/observances/peacekeepers-day

https://peacekeeping.un.org/en/women-peacekeeping

https:// unwomen.fi/nain-vaikutamme/kriisit-ja-konfliktit/

Laajan turvallisuuden verkosto Wise: Naiset kriisejä hallitsemassa (2020)

Kosmopolis 4/2020: Naiset, rauha ja turvallisuus

%d bloggaajaa tykkää tästä: