Earth Hour 27.3.: Tekoja kestävän tulevaisuuden puolesta

Tämän blogitekstin on kirjoittanut Hykyn vuoden 2021 ympäristötiimi, Kristian Keinänen ja Siiri Rintamäki.

Earth Hour on WWF:n masinoima maailmanlaajuinen tapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 2007 alkaen. Suomi liittyi mukaan ensimmäistä kertaa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2009. Tapahtuman idea on kääntää valot pois tunniksi kello puoli kahdeksan ja yhdeksän välillä: tarkoituksena on antaa valomerkki ilmaston puolesta.

Järjestävänä tahona WWF on korostanut, että Earth Hour on lähinnä symbolinen tapahtuma tarkoituksena tuoda näkyvyyttä käynnissä olevalle ilmastokriisille ja herättää keskustelua riittämättömistä toimista. Tapahtumaan osallistuminen ei vielä itsessään siis ole ilmastotoimi; tunnin mittainen sähkön säästö ei vielä yksinään ole riittävä teko ilmaston puolesta.

Earth Hour on kuitenkin maailmanlaajuisesti merkittävä ilmastotapahtuma: vuonna 2020 tapaukseen osalliset sosiaalisen median postaukset tavoittivat jopa 3,1 miljardia ihmistä, ja Suomessakin osallistujia oli 1,4 miljoonaa. Vuosien saatossa Earth Hour:in nimissä on kerätty osallistujia vetoomuksiin muun muassa uusiutuvan energian käyttöönoton ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta. 

Suomen ympäristökeskus SYKE:n mukaan kotitalouksien osuus Suomen päästöistä on noin 68%. Jokaisella ihmisellä on siis mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen.  Suurimmat päästöjen lähteet ovat asuminen, tavarat ja palvelut, liikkuminen ja ruoka. Näistä asioista myös syntyvät suurimmat päästövähennykset. Huoli ilmastonmuutoksesta on myös synnyttänyt yksilöille mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja kuten siirtymistä kasvispainotteiseenpaan ruokavalioon tai vaihtamista kestävästi tuotettuun sähköön. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja poliittinen osallisuus ovat tärkeitä yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja esimerkiksi vaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa siihen, kuinka kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa tehdään ja millä keinoin.

Kuitenkin ilmastonmuutoksen kaltaisessa globaalissa kriisissä eivät yksilöiden teot riitä, vaan nykyisen kehityksen kääntämiseksi tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista muutosta. llmastonmuutos on viime vuosina saanut enemmän tilaa julkisessa keskustelussa, ja Suomenkin nykyisessä hallituksessa kestävän kehityksen mukainen toiminta nähdään tärkeänä tavoitteena. Silti tarvitaan enemmän konkreettisia ilmastotoimia ja kunnianhimoisia päästönvähennystavoitteita.

Ilmastonmuutos on luonteeltaan globaali ongelma, jota yksi valtio ei voi toiminnallaan ratkaista. Näin ollen se vaatii globaaleja ratkaisuja. Kansainvälisessä yhteisössä on suuri potentiaali myös ilmastotekoihin. Ilmastonmuutokseen on pyritty vastaamaan useilla kansainvälisillä sopimuksilla ja valtioiden johtajat kokoontuvat vuosittain YK:n ilmastokokoukseen keskustelemaan ilmastonmuutoksen globaaleista ratkaisuista. Kansainvälinen järjestelmä on kuitenkin saanut osaksi kritiikkiä, ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta teot ovat jääneet vähäiseksi. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan niin kansainvälistä yhteistyötä, kansallisen tason sääntelyä ja yksilöiden uusia kulutusvalintoja.

Neljäntoista vuoden jälkeen ilmastonmuutoskeskustelu on julkisuudessa noussut selvästi enemmän esiin ja se on laajemmin tunnustettu ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavaksi kriisiksi. Kuitenkin surullinen totuus on, että pelkät puheet eivät riitä. Earth Hour voidaan nähdä edelleen relevanttina ja tarpeellisena tapahtumana herättämässä keskustelua ja vaatimassa eri toimijoilta sitoutumista kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan. Vain yhteistyössä toimien on mahdollista rakentaa ekologisesti kestävä ja turvallinen tulevaisuus. Earth Hourin aikaan jokaisella meistä on mahdollisuus tulla mukaan ja toimia linjassa ilmastokriisin voittamiseksi. Suuretkin teot lähtevät liikkeelle pienistä: oleellista onkin jatkaa omaa tekemistään ympäristöystävällisen maailman puolesta.

%d bloggaajaa tykkää tästä: