Kuinka olla hyvä liittolainen?

YK:n kansainvälisen rasisminvastaisen päivän kunniaksi halusimme lähestyä aihetta positiivisemman kautta ja antaa kaikille vinkkejä siihen, kuinka tuoda antirasistisia toimintatapoja osaksi omaa arkipäivää. Liittolaisuus ei rajoitu vain bipoc-ryhmien tukemiseen, vaan samat periaatteet toimivat suhteessa muihinkin vähemmistöryhmiin. Bipoc-termi koostuu sanoista Black, Indigenous and People of Color. Blogitekstissä puhutaan myös mustista ja ruskeista ihmisistä sekä rodullistetuista. 

  1. Ymmärrä omat etuoikeutesi

Kaikilla meillä on etuoikeuksia. Niiden tunnustaminen ei tarkoita, ettetkö olisi ansainnut saavutuksiasi tekemällä töitä niiden eteen, vaan sen tiedostamista, että tilannettasi ovat voineet edesauttaa itsestäsi riippumattomat tekijät. Näiden etuoikeuksien huomaaminen voi olla haastavaa, sillä rakenteellisen rasismin ongelmallisuus kietoutuu pitkälti sen näkymättömyyden ympärille. Yhteiskuntamme on rakentunut pitämään valkoisuutta oletusarvona, jossa kaikki muu kuin valkoisuus näkyy poikkeamana. Normatiivista valkoisuutta ei välttämättä tule edes huomanneeksi, kun rakenteisiin punoutunut syrjintä ei kohdistu itseen.

Rakenteiden purkamiseksi onkin tärkeää, että kaikki niistä hyötyvät tiedostaisivat niiden olemassaolon. Se ei ole helppoa, eikä sen tarvitsekaan olla. On ok kipuilla pohtiessaan omaa asemaansa rakenteellista rasismia ylläpitävien rakenteiden toisintamisessa, mutta aiheen vaikeus kertoo myös sen tarpeellisuudesta.Tiedostamalla etuoikeutesi voit hyödyntää asemaasi alistettujen ihmisryhmien hyväksi. Siksi liittolaiselle on erityisen tärkeää olla tietoinen omista etuoikeuksistaan. 

  1. Tiedosta mikroaggressiot 

“Mistä sä oot oikeasti kotoisin?” “Vitsi sä puhut hyvää suomea!” “Oon niin kateellinen kun sulla on ihanan päivettynyt iho!”

Kysymykset saattavat kuulostaa sinulle viattomilta, mutta vastaanottajalle kysymys voi olla hyvinkin raskas. On hyvä tiedostaa, että nämä kysymykset pitävä taustallaan oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja muun muassa suomalaisuudesta. Mikroaggressioissa on usein kysymys tahattomista tai huomaamattomista loukkaavista kommenteista tai teoista, jotka vahvistavat olemassa olevia stereotypioita. Nämä kysymykset ovat myös toiseuttavia. Toiseuttamisella tarkoitetaan ihmisen sulkemista ryhmän ulkopuolelle ja erojen esiintuomista.

Liittolaisena on hyvin tärkeää kunnioittaa toisen sanaa hänen ilmaistessa tekojesi tai sanojesi olevan loukkaavia. Sinun ei tarvitse täysin ymmärtää toisen olotilaa voidaksesi kunnioittaa hänen henkilökohtaisia rajojaan. Älä loukkaannu tai ala puolustelemaan tekojasi; kyse ei ole sinusta, vaan toisen ihmisen kokemuksesta. 

  1. Tiedosta omat ennakkoluulosi

Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, ne ovat luonnollinen osa ihmisyyttä. Ennakkoluulot kertovat usein enemmän meitä ympäröivästä maailmasta kuin meistä itsestämme. Niiden muodossa rakenteellinen rasismi ulottuu meidän oman päämme sisälle.

Hyvään liittolaisuuteen kuuluu uuden oppimisen lisäksi myös käänteistä oppimista.Tärkeää on ennakkoluulojen tiedostaminen, kyseenalaistaminen ja tietoisesti niitä vastaan toimiminen. Älä ahdistu liikaa joutuessasi kohtaamaan omat ennakkoluulosi: vain tiedostamalla niiden olemassaolon voit päättää “epäoppia” ne, eli irrottautua vanhoista käsityksistäsi ja muuttaa niitä.

  1. Anna tilaa ja kuuntele!

Kuten edellisessä kohdassa totesimme on etuoikeus saada kuulla rasismikokemuksista. Jos ystäväsi haluaa puhua sinulle aiheesta, kuuntele! Anna hänelle tilaa kertoa tunteistaan tai kokemuksistaan. Etuoikeutettuna sinulla on enemmän valtaa keskustella esimerkiksi yhteiskunnassa, joten voit antaa tilaa omassa arkipäivässä kuuntelemalla. Kuunteleminen on myös hyvin arvokas tilaisuus oppia toiselta, joten käytä tällaiset tilaisuudet hyvin. 

  1. Historian tunteminen

Suomessa rasismin historiasta puhutaan suhteellisen vähän. Onkin hyvä pysähtyä tutkimaan rasismia Suomen historiassa. Rasismikeskustelu on noussut julkiseen keskusteluun kun kansainvälisesti on alettu puhua etenkin mustien ihmisten kokemasta rasismistan. Suomessa rasismin juuret ulottuvat kuitenkin paljon kauemmas kuin 2000-luvulle. 

Suomen maantieteellisellä alueella on jo vuosisatoja asunut saamelaisia ja romaneita, jotka ovat kohdanneet rasismia elämän eri osa-alueilla ja tasoilla. Jotta voimme ymmärtää nykyisiä rasistiasia rakenteita ja syvälle juurtuneita rasistisia ajatuksia ja ennakkoluuloja tulee meidän ymmärtää historiaa. Erityisen ongelmallista on, ettei esimerkikis koulussa historian tunneilla puhuta juurikaan romaneista tai saamelaisista saati heihin kohdistuvasta rasismista. Tämän tietoisuuden puuttuminen on myös valinta, joka ylläpitää rasistisia (valta)rakenteita. 

Kokosimme saamelaisten kansallispäivänä tietoa saamelaisista blogin muodossa. Blogi tässä. 

  1. Kouluta itseäsi

Älä oleta, että ruskea tai musta ystäväsi opettaa sinulle kaiken! Rasismista puhuminen on rankkaa sitä kokeville. Siksi on tärkeää tiedostaa etteivät kaikki halua puhua siitä, tai aina ei ole aika sille. Vaikka sinua kiinnostaisi puhua perjantai-illan vietossa rasismista, se voi helposti pilata rasismia kokevan ystäväsi illan. Joku viisas ihminen joskus sanoi, että “olet aina hyvin etuoikeutettu, jos ruskea tai musta ystäväsi haluaa puhua kanssasi rasismista saati omista kokemuksistaan”. 

Yksi tärkeimpiä osia antirasistisessa työssä itsensä kouluttaminen ja aktiivinen tiedon hakeminen. Vastuu tiedon jakamisesta ei voi jäädä syrjittyjen ihmisten itsensä kontolle, vaan kaikkien velvollisuus laajentaa ymmärrystään. Lue, katso dokumentteja ja elokuvia, ja erityisesti kuuntele. Internetistä löytyy valtavan paljon laadukasta sisältöä rasismista, antirasistisesta työstä ja hyvästä liittolaisuudesta. Vilkaise esimerkiksi nämä: 

  • Lähteitä antirasistisen toiminnan tueksi. Koostaneet: Kiia Beilinson ja Miia Laine (2020). Docs-tiedosto tässä.
  • Instagramissa aiheesta puhuvat muun muassa: @fatimointi, @mixedfinns, @kahenkulttuurinvakea (myös podcast), @laakari.hibo.ibrahim @pehmeeog (myös podcast) @whoisataa @ujuniahmed @emminuorgam 
    • Seuratkaa ja oppikaa!

Tarkastele ja kyseenalaista saamaasi tietoa, ympäristöäsi ja ennen kaikkea itseäsi. Oman epävarmuuden ja epätietoisuuden myöntäminen avaa keskustelua. On parempi paljastaa oman tiedon rajallisuus sen sijaan, että koittaa piilottaa sitä olemalla hiljaa ja välttelemällä keskustelua. Kohdatessasi oman vajavaisuutesi saat tilaisuuden oppia.

  1. Puutu rasismiin

Rasismiin puuttuminen on kaikkien tehtävä. Puuttuminen voi olla rasismia kokevalle äärimmäisen raskasta. Liittolaisuus on epäkohtiin puuttumista, oli se sitten yksittäisen ihmisen syrjivän käyttäytymisen vastustamista tai vaikka työpaikan käytänteiden rasistisuuden esiin nostamista. Sopivaa puuttumistapaa miettiessä kannattaa huomioida, etteivät kaikki rasismin kohteeksi joutuvat toivo tilanteeseen puututtavan samoin keinoin. Joskus suurin merkitys voi olla sillä, ettei rasismin kohde koe jäävänsä tilanteessa yksin, toiste on tarvetta nostattaa isoja aaltoja.

Kaikista vaikeinta on puuttua läheisten ihmisten rasistisiin kommentteihin ja ajattelutapoihin. Asian pinnalle nostaminen voi tuntua itselle epämukavalta ja toisaalta toisen loukkaaminen tai suututtaminen saattaa pelottaa. Hyvä lähestymistapa voi olla pyytää toista selittämään ajatteluaan: esimerkiksi rasistiseen vitsiin voi vastata kysymällä selitystä. Uskalla vaatia itseltäsi ja läheisiltäsi enemmän.

Muista myös, etteivät rasismia kokevat ihmiset ole sinulle kiitollisuudenvelassa kun puutut rasismiin. Antirasistisuuden ei tulisi olla poikkeus, vaan oletusarvo. Panoksesi on arvokas, mutta aktiivisen osallistumisen motivaattorina ei voi olla arvostuksen ja kiitosten hakeminen. 

  1. Ole aktiivisesti antirasisti

Olet varmasti kuullut Angela Davisin lauseen “In a racist society, it is not enough to be non-racist. We must be anti-racist”. Antirasistisessa työssä on tärkeää huomata ero rasisminvastaisuuden ja antirasismin välillä. Rasisminvastaisuus ei ole aktiivista toimintaan kun puolestaan antirasismilla tarkoitetaan aktiivista toimijuutta rasismia vastaa, kuten aktiivista rasismiin puuttumista, valtarakenteisiin vaikuttamista sekä rasististen rakenteiden aktiivista haastamista. Antirasistina on hyvin tärkeää tiedostaa omat etuoikeudet, historiamme sekä kouluttaa itseään rasismista. On kuitenkin tärkeää poistua omalta mukavuusalueeltaan ja haastaa omia ajatusmalleja ja yhteiskunnan rakenteita. Kun koet olosi epämukavaksi, olet todennäköisesti asian ytimessä! Muista, että antirasismi on prosessi, johon kuuluvat myös virheet, joten ole itsellesi armollinen.

Haastamme kaikki tekemään ainakin yhden antirasistisen teon tänään:

  • Tue ruskean tai mustan ihmisen taidetta (katso elokuva, osta taideteos tai kuuntele musiikkia)
  • Jaa somessa rasismiin ja antirasismiin liittyvää sisältöä.
  • Tue rodullistettujen yritystoimintaa esimerkiksi tilaamalla ruokaa. 
  • Jaa somessa esimerkiksi tämä postaus tai muuta tietoa liittolaisuudesta!
  • Puutu näkemääsi rasismiin! Haasta itseäsi huomaamaan mikroagressiot omassa ja muiden puheessa ja puutu niihin. Uskalla vaatia sekä itseltäsi että läheisiltäsi enemmän.

Toivottavasti kirjoitus herätti uusia ajatuksia ja teki antirasistisesta toiminnasta hieman helpommin lähestyttävän oloista. Hyvää rasisminvastaista päivää!

Janina & Mimmi

Kuvitus: Taika Tontti

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: