Yhdessä – Yksinäisyys ilmiönä

Tämä blogikirjoitus on osa Yhdessä – kampanjaa, jonka tavoitteena on herättää keskustelua nuorten kokemasta yksinäisyydestä ja sen monimuotoisuudesta. Lähes jokainen meistä kokee jossain vaiheessa elämäänsä yksinäisyyttä. Siitä huolimatta yksinäisyys ja siitä puhuminen saattaa aiheuttaa häpeää ja jopa pelkoa. Kampanja kestää 4-30.11.

Tutkimusten mukaan 15 prosenttia 18-24 -vuotiaista tuntee olevansa yksinäinen yhtenään tai usein. Suomessa onkin todettu olevan yksinäisiä eniten nuorten aikuisten keskuudessa. Teollistuneissa maissa yksinäisyys ilmiönä onkin saamassa jatkuvasti enemmän huomiota. Mitä yksinäisyys sitten on? Yksinäisyyden määrittely on hankalaa, sillä sen määrittelylle ei ole luotu selkeitä raameja. Se ollaan kuitenkin usein yhdistetty henkilökohtaiseen kokemukseen ja erilaisuuden tunteeseen. Eli yksinäisyys on jotain minkä ihmiset voivat kokea usealla eri tavalla, eikä siihen ole yhtä oikeaa kokemusta tai vastausta.

On kuitenkin hyvä huomioida ja erottaa tietoisesti valittu yksinäisyys pakollisesta yksinäisyydestä. Jokainen meistä tarvitsee joskus omaa aikaa ja yksin olemista. Tämä tarve on yhtä lailla olemassa kuin tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuitenkin esimerkiksi erilaiset ja muuttuvat elämätilanteet voivat vaikuttaa siihen, että joudumme kokemaan yksinäisyyttä. Valtaosaan ihmisistä yksinäisyys vaikuttaa jossain kohtaa elämää. Etenkin nuorten aikuisten elämässä, jossa tapahtuu useita isoja elämänmuutoksia samaan aikaan voi yksinäisyys korostua. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi irtautuminen lapsuuden perheestä, kotoa pois muuttaminen sekä opiskelun aloittaminen.

Yksinäisyys liitetään usein läheisten ihmisten puutteeseen, mutta yksinäisiä löytyy myös niiden keskuudesta, joilla näyttäisi olevan paljon ihmisiä ympärillään. Nämä ihmiset voivat kokea kipua syvällä sisällään eli emotionaalista yksinäisyyttä. Tässä korostuu tunne siitä, että ei ole niitä läheisiä ihmisiä, joille voisi omia huoliaan ja ilojaan jakaa. Tämän vuoksi onkin aina tärkeää muistaa kysyä ympärillään olevilta ihmisiltä mitä heille kuuluu, sillä heillä ei välttämättä ole ketään, joka sen heiltä kysyisi.

Nykyaikana yksilökeskeisyydelle on annettu suuri rooli yhteiskunnassamme. Yleiset asenteet tuntuvat jatkuvasti korostavan kasvavaa yksilön vastuuta ja merkitystä oman onnellisuuden suhteen. Näitä yksilön tekemiä valintoja ei kuitenkaan tehdä tyhjiössä ja eristyksissä muusta maailmasta, vaan nämä valinnat tapahtuvat ympäristön asettamien mahdollisuuksien raameissa. Sen sijaan, että nähtäisiin kaikki ”normaalista” poikkeava käyttäytyminen ja eläminen yksilön kyvyttömyytenä saavuttaa ”oikeaa” onnellisuutta, meidän tulisi myös ottaa kriittisempi katsanto yhteiskuntaamme ja sen tarjoamaan tukeen. Pystymmekö me yhteiskuntana tarjoamaan sellaista apua ja tukea, mitä tarvitaan?

#yhdessä #together

Lähteet:

Bavard, Chimene 2019: Nuorilla aikuisilla eniten yksinäisyyttä, haitallisinta on pitkittynyt yksinäisyys. Tiede ja Tekniikka 2.1.2019. https://www.ess.fi/teemat/tiedejatekniikka/art2509329 Viitattu 10.11.2019.

Nyyti ry: Yksinäisyys koskettaa monia. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/mina-ja-muut/yksinaisyys-koskettaa-monia/ Viitattu 10.11.2019.

Lassila, Tiina 2016: Keski-ikäisten (36-60-vuotiaiden) yksinäisyys. Opinnäytetyö, AMK. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali-alan tutkinto-ohjelma. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119251/Lassila_Tiina.pdf;jsessionid=507D1878D1B48E1C10A63504F97A8640?sequence=1 Viitattu 10.11.2019.

Valtonen, Olli 2017: Miten yksinäisyys aiheuttaa yksinäisyyttä? HelsinkiMissio 1.6.2017. https://www.helsinkimissio.fi/myotatuntouutisia/miten-yksinaisyys-aiheuttaa-yksinaisyytta Viitattu 10.11.2019.

Viertola, Ulla 2010: Yksinäisyyden kuva. Yhteiskuntapolitiikka 75:5, 574-575. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100292/viertola.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 10.11.2019.

%d bloggaajaa tykkää tästä: