23. 4. Kansainvälinen kirjan ja tekijänoikeuksien päivä

This blog post is part of the series, where the members of UN Youth of Helsinki write about the themes of United Nations International Days. This blog post is written by Sara Heinonen, who studies Sociology and is an active member of the UN Youth of Helsinki.

Kansainvälinen kirjan ja tekijänoikeuksien päivä

Kirjan ja tekijänoikeuksien päivä juhlistaa kirjallisuutta ja lukemisen iloa maailmanlaajuisesti. Päivä tunnetaan myös kirjan ja ruusun päivänä, ja sitä on juhlittu eri maissa jo 1930-luvulta lähtien. Vuonna 1995 UNESCO julisti 23. huhtikuuta kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi, sillä kyseisellä päivämäärällä on symbolinen merkitys kirjallisuudessa: se on William Shakespearen, Miguel Cervantesin sekä Inca Garcilaso de la Vegan kuolinpäivä.

UNESCO korostaa kirjan ja tekijänoikeuksien päivänä lukutaidon, luovuuden, kielen ja kulttuurien moninaisuuden merkitystä. Myös yhdenvertainen pääsy tietoon ja kirjallisuuteen on äärimmäisen tärkeää globaalin tasa-arvon kannalta, ja sen eteen tulisikin tehdä entistä enemmän töitä. Kirjat, tieto ja kulttuuri ovat avainasemassa taistelussa eriarvoisuutta vastaan, sillä ne kasvattavat henkistä pääomaa ja tietoisuutta ympäröivästä yhteiskunnasta.

Nautin lukemisesta, sillä se avaa minulle uusia maailmoja, sen avulla voin sekä paeta että oppia samalla. Kirjojen kanssa en koskaan ole yksin, vaan seuranani kulkee jatkuvasti oma mielikuvitukseni. Tämän vuoden juhlapäivällä onkin aivan erityinen merkitys, sillä kirjan ja tekijänoikeuksien päivän teemana on juhlistaa ja suojella alkuperäiskansojen kieliä. YK ja UNESCO tekevät lakkaamattomasti töitä alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisen eteen ja kieliperinnön edistämisellä on siinä valtava merkitys. Esimerkiksi Suomessa saamenkieliset taiteilijat ovat ahkeria kulttuurintuottajia myös kirjallisuuden saralla, mutta teosten kääntäminen ja kustantamon löytäminen tuottaa haasteita. Kirjan ja tekijänoikeuksien päivän kunniaksi haastankin jokaisen tarttumaan itseään kiinnostavaan kirjaan. Tässä on eriarvoisuuteen ja alkuperäiskansoihin liittyen lukuvinkkejä sekä maailmalta että Suomesta:

1. Alice Zeniter, Unohtamisen taito (Otava) – Pääteemana on siirtolaisuus, mutta ranskalainen Zeniter käsittelee myös monikerroksisesti erään kabyylialaissuvun vaiheita 1940-luvun Algeriasta nykypäivän lähiö-Ranskaan. Amazighien, siirtomaavallan ja arabien väliset suhteet osoittavat, että siirtolaisuus ei ole poliittisesti tai identiteetin rakentamisen kannalta yksiselitteinen ilmiö.

2. Veli-Pekka Lehtola, Saamelaiskiista (Into) – Saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopistosta valottaa selkeästi saamelaisyhteisön sortoa sekä Suomen politiikassa että yleisessä keskustelussa. Lehtola osoittaa, että saamelaiskysymys kärsii valtaväestön disinformaatiosta ja siitä, että saamelaisia ei nähdä kykeneväisiksi ottamaan osaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Tätä on tietokirjallisuus parhaimmillaan!

3. Nils-Aslak Valkeapää, Aurinko, isäni/pohjoissaameksi Beaivi, áhčážan (DAT) – Valkeapään runokokoelma on saamelaiskirjallisuuden kiistaton (ja kenties myös tunnetuin) klassikko. Monikerroksinen kokoelma käsittelee saamelaisuutta milloin yksilön, milloin historiallisesti koko Saamenmaan kautta. Teoksessa kauneinta on sen syklinen ajankierto, myyttisyys ja ajattomuus. Myös suomennos on teoksen vaativuudesta huolimatta erittäin onnistunut.

4. Elisabeth Strout, Nimeni on Lucy Barton (Tammi) – Kansainvälinen menestysteos hämmästyttää samanaikaisesti vähäeleisyydellään ja rikkaudellaan. Lucy Bartonin ja hänen äitinsä menneiden muistelu sairaalassa avaa Lucyn lapsuuden kipeitä haavoja elämästä äärimmäisessä köyhyydessä Illinoisin perukoilla. Yhteiskunnallisesti kantaa ottava kirja koskettaa samanaikaisesti henkilökohtaisuudellaan.

5. Chimamanda Ngozi Adichie, Kotiinpalaajat (Otava) – Adichien teos käsittelee globaalia eriarvoisuutta ja rodullistamista nykyaikaisella otteella. Köyhyys ei aina ilmene materiaalisena köyhyytenä, vaan näköalattomuutena ja vapauden puutteena. Näitä teemoja kirja käsittelee intensiivisesti ja rikastuttaen lukijaansa kahden päähenkilön, Ifemelun ja Obinzen tarinan kautta. Yksi kaikkien aikojen lempikirjoistani!

Antoisaa kirjan ja tekijänoikeuksien päivää kaikille!

Lähteet: https://en.unesco.org/commemorations/worldbookday, http://kirjaruusu.fi/tietoa-kirjan-ja-ruusun-paivasta/

%d bloggaajaa tykkää tästä: