19.3 Minna Canthin ja tasa-arvon päivä

Tänään vietetään kansallista Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Tämän blogipostauksen ovat kirjoittaneet Henna Korkiakangas ja Monica Buonocore Helsingin YK-nuorten hallituksesta.

Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin jälleen 8. maaliskuuta ja se sai pohtimaan, millainen matka suomalaisilla naisilla on ollut asemansa edistämiseksi. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimpia maita ja olemme edistyksellisiä yhdenvertaisuudessa monillakin mittareilla. Tie nykyiseen tilanteeseen ei ole kuitenkaan tapahtunut hetkessä ja se on pitänyt sisällään lukuisia eri vaiheita. Olemme olleet sekä esimerkin näyttäjinä että sen ottajina.

Olemme kulkeneet pitkän matkan tasa-arvon tiellä oikeaan suuntaan. Tasa-arvon saavuttamiseksi on vielä paljon pitkäjänteistä työtä tehtävänä, sillä ongelmat ovat usein syvään juurtuneita. Yksi tämän hetken suurimmista tasa-arvo-ongelmista Suomessa on sukupuolten välinen taloudellinen eriarvoisuus. Naisten taloudellista asemaa heikentävät monet tekijät kuten tuloerot, raskaussyrjintä sekä vanhempainvapaiden kasautuminen lähes kokonaan naisille. Vaikutus on kasautuva, mikä näkyy naisten yliedustuksena eläkeköyhien joukossa. Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa pysyä kuulolla. Helsingin YK-nuoret järjestää huhtikuussa aiheesta paneelikeskustelun, jossa pääsemme kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, kuinka tätä eriarvoisuutta voitaisiin tulevaisuudessa vähentää.

”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.” – Minna Canth

Minna Canth muistetaan työstään niin kirjallisuus- ja kulttuurivaikuttajana kuin myös merkittävänä yhteiskunnallisena keskustelijana. Hän puhui muun muassa naisten ja tyttöjen koulutuksen sekä köyhien parempien elinolojen puolesta. Realismia edustavilla kirjoituksillaan hän pyrki tuomaan naisten ja köyhien todellista elämää esille 1800-luvun Suomessa kohdaten samalla paljon kritiikkiä. Tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi teemme katsauksen tasa-arvon kehitykseen Suomessa 1800-luvulta nykypäivään tuoden esille tärkeitä hetkiä, jotka ovat vieneet eteenpäin suomalaisten naisten oikeuksia.

”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.” - Minna Canth

1860 – Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä
1864 – Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi
1878 – Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus
1886 – Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu perustetaan
1892 – Naisasialiitto Unioni perustetaan
1897 – Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä eli 21-vuotiaina
1901 – Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa
1906 – Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa
1919 – Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta 1926 – Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin
1930 – Uusi avioliittolaki voimaan, jolloin aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta ja hänellä on oikeus omaan omaisuuteen
1944 – Laki äitiys- ja lastenneuvoloista
1950 – Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein
1961 – E-pilleri hyväksytään
1962 – Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen, jolloin samanarvoisesta työstä saadaan sama palkka
1970 – Laki raskauden keskeyttämisestä, jolloin abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä 1975 – YK:n kansainvälinen naistenvuosi
1975 – Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan
1978 – Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa
1980 – Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma
1985 – Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan 1986 – Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW)
1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)
1994 – Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan
1995 – Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa
1999 – Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot)
2000 – Nainen tasavallan presidentiksi (Tarja Halonen)
2001 – Laki rekisteröidystä parisuhteesta
2005 – Tasa-arvolain kokonaisuudistus
2007 – Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä)
2011 – Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta
2015 – Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin
2015 – Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017)
2018 Äitiyslaki hyväksytään ja se astuu voimaan 2019 puolella
<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: