19.3 Minna Canthin ja tasa-arvon päivä

Tänään vietetään kansallista Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Tämän blogipostauksen ovat kirjoittaneet Henna Korkiakangas ja Monica Buonocore Helsingin YK-nuorten hallituksesta.

Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin jälleen 8. maaliskuuta ja se sai pohtimaan, millainen matka suomalaisilla naisilla on ollut asemansa edistämiseksi. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimpia maita ja olemme edistyksellisiä yhdenvertaisuudessa monillakin mittareilla. Tie nykyiseen tilanteeseen ei ole kuitenkaan tapahtunut hetkessä ja se on pitänyt sisällään lukuisia eri vaiheita. Olemme olleet sekä esimerkin näyttäjinä että sen ottajina.

Olemme kulkeneet pitkän matkan tasa-arvon tiellä oikeaan suuntaan. Tasa-arvon saavuttamiseksi on vielä paljon pitkäjänteistä työtä tehtävänä, sillä ongelmat ovat usein syvään juurtuneita. Yksi tämän hetken suurimmista tasa-arvo-ongelmista Suomessa on sukupuolten välinen taloudellinen eriarvoisuus. Naisten taloudellista asemaa heikentävät monet tekijät kuten tuloerot, raskaussyrjintä sekä vanhempainvapaiden kasautuminen lähes kokonaan naisille. Vaikutus on kasautuva, mikä näkyy naisten yliedustuksena eläkeköyhien joukossa. Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa pysyä kuulolla. Helsingin YK-nuoret järjestää huhtikuussa aiheesta paneelikeskustelun, jossa pääsemme kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, kuinka tätä eriarvoisuutta voitaisiin tulevaisuudessa vähentää.

”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.” – Minna Canth

Minna Canth muistetaan työstään niin kirjallisuus- ja kulttuurivaikuttajana kuin myös merkittävänä yhteiskunnallisena keskustelijana. Hän puhui muun muassa naisten ja tyttöjen koulutuksen sekä köyhien parempien elinolojen puolesta. Realismia edustavilla kirjoituksillaan hän pyrki tuomaan naisten ja köyhien todellista elämää esille 1800-luvun Suomessa kohdaten samalla paljon kritiikkiä. Tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi teemme katsauksen tasa-arvon kehitykseen Suomessa 1800-luvulta nykypäivään tuoden esille tärkeitä hetkiä, jotka ovat vieneet eteenpäin suomalaisten naisten oikeuksia.

”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.” - Minna Canth

1860 – Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä

1864 – Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi

1878 – Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus

1886 – Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu perustetaan

1892 – Naisasialiitto Unioni perustetaan

1897 – Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä eli 21-vuotiaina

1901 – Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa

1906 – Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa

1919 – Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta 1926 – Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin

1930 – Uusi avioliittolaki voimaan, jolloin aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta ja hänellä on oikeus omaan omaisuuteen

1944 – Laki äitiys- ja lastenneuvoloista

1950 – Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein

1961 – E-pilleri hyväksytään

1962 – Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen, jolloin samanarvoisesta työstä saadaan sama palkka

1970 – Laki raskauden keskeyttämisestä, jolloin abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä 1975 – YK:n kansainvälinen naistenvuosi

1975 – Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan

1978 – Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa

1980 – Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma

1985 – Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan 1986 – Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW)

1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)

1994 – Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan

1995 – Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa

1999 – Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot)

2000 – Nainen tasavallan presidentiksi (Tarja Halonen)

2001 – Laki rekisteröidystä parisuhteesta

2005 – Tasa-arvolain kokonaisuudistus

2007 – Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä)

2011 – Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta

2015 – Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin

2015 – Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017)

2018 Äitiyslaki hyväksytään ja se astuu voimaan 2019 puolella

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Aiheeseen liittyy