Kansainvälinen orjuuden uhrien ja transatlanttisen orjakaupan muistopäivä

Tämä blogikirjoitus on osa blogisarjaa, jossa Helsingin YK-nuorten hallituksen jäsenet kirjoittavat YK:n kansainvälisten päivien aiheista. Tämän postauksen on kirjoittanut Miia Seppänen, joka on politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija sekä toimii kotimaanprojektivastaavana HYKYn hallituksessa.


Orjuus ei ole ohi

Miia
Kuva: Caribbean360 http://www.caribbean360.com/news/slavery-loan-fully-repaid-britain-2015

Maaliskuun 25. päivänä vietettiin transatlanttisen orjakaupan uhrien kansainvälistä muistopäivää. 1400-luvulta aina 1800-luvulle, eli runsaan 400 vuoden ajan transatlanttisen orjakaupan uhreiksi joutui arviolta yli 15 miljoonaa miestä, naista ja lasta. 15 miljoonaa.

Olisi lohdullista kyetä ajattelemaan, että niin orjakauppa kuin sen kohteiksi joutuneiden ihmisten kärsimykset ovat osa menneisyyttä, jotain, mitä nykypäivän maailmassa ei enää tapahdu. Tällöin unohdamme kuitenkin, millaiset vaikutukset valtaisalla orjakaupalla on ollut yhteiskuntiin, joista ihmisiä on riistetty orjiksi. Jokainen yhteiskunta on tietysti omanlaisensa, mutta useimmissa Afrikan valtioissa vaikutukset ovat eri yhteiskunnan osa-alueita läpileikkaavia ja pitkäkestoisia – niin pitkäkestoisia, että niitä on havaittavissa edelleen.

Orjakaupalla on todettu olevan negatiivinen vaikutus Afrikan mantereen yhteiskuntiin monin tavoin, ja se on vaikuttanut erityisesti Länsi-Afrikan köyhyyteen. Se, että orjiksi kaapattiin erityisesti nuoria miehiä, aiheutti monilla alueilla pulaa miehistä, ihmisistä, joilla oli suuri vastuu raskaiden ruumiillisten töiden hoitamisesta. Tällaisella äkillisellä työvoimapulalla ja täydellisellä yhteiskuntarakenteen tuhoutumisella on luonnollisesti ollut kauaskantoisia seurauksia erityisesti alueen ekonomiselle kehitykselle.

Toinen suuri transatlanttisen orjakaupan vaikutus on sodankäynnin lisääntyminen. Länsimaisten orjakauppiaiden harjoittamat alueiden ja resurssien uudelleenjaot ovat johtaneet afrikkalaisten yhteisöjen välisiin ryöstöretkiin – puhumattakaan siitä, että itse orjia ryöstettiin rikkauksien toivossa toisten yhteisöjen alueilta. Näin myös etninen ja sosiaalinen jakaantuminen kiihtyi. Transatlanttinen orjakauppa onkin vauhdittanut konflikteja ja pitkäkestoisia erimielisyyksiä yhteisöjen välillä, ja osa näistä yhteiskunnallisista kuiluista on edelleen nähtävissä Afrikan valtioiden välisinä tai sisäisinä kiistoina.

Vastaavasti afrikkalaisten työpanoksella taas on ollut suuri vaikutus 1800-luvulla tapahtuneeseen taloudelliseen kehitykseen niin Yhdysvalloissa kuin globaalillakin tasolla. Orjakaupan hyödyt länsimaille näkyvät siis edelleen maailmassa, jossa tänään elämme. Ja niin näkyvät myös ne asenteet, joita orjakauppaan linkittyi. Poliittisen väkivallan kulttuuri ja piittaamattomuus ihmiselämää kohtaan lisääntyivät, ja ne loivat laajalle levinneitä, halveksivia ja rasistisia asenteita afrikkalaisia kohtaan. Muistopäivän tavoitteena onkin uhrien kunnioittamisen lisäksi myös levittää tietoisuutta rasismin ja ennakkoluulojen vaaroista nykypäivän kontekstissa.

Kaikesta edellä mainitusta johtuen voisi olla hyödyllistä ajatella, että omalla tavallaan transatlanttisen orjakaupan uhreja ovat myös tänä päivänä sen vaikutusten alla elävät ihmiset. Kaikki ne, jotka elävät entisissä orjakauppa- ja siirtomaavaltioissa – maissa, joissa eletään usein edelleen köyhyysrajan alapuolella. Puhumattakaan siitä, että orjuutta on edelleen olemassa: joidenkin arvioiden mukaan orjuutta on tänä päivänä enemmän kuin koskaan.

Paras tapa kunnioittaa menneiden vuosisatojen orjakaupan uhreja on tunnustaa, kuinka suuri vaikutus länsimailla on ollut useiden Afrikan valtioiden nykytilaan, erityisesti negatiiviseen varallisuuskehitykseen ja konfliktien eskaloitumiseen. Tämän jälkeen onkin peiliin katsomisen paikka yksilötasolla: varmistetaan päivittäisiä ostopäätöksiä tehdessämme, etteivät esimerkiksi hankkimiemme tuotteiden raaka-aineet ole orjatyövoimalla kerättyjä.

Suosittelen tutustumaan erityisesti Nestlen alaisten tuotemerkkien eettisiin ongelmiin, jotka sisältävät pahimmillaan lapsiorjatyövoiman käyttöä. Myös vaate- ja elektroniikkaostoksilla kannattaa olla hyvin kriittinen, varsinkin kaikkien rakastaman H&M:n kohdalla sekä litium-akkuisia elektronia laitteita, kuten puhelimia, hankkiessa. Vastustetaan orjuutta – vaikka sitten ostopäätös kerrallaan!

Lähteet/Lue lisää:

UN: Remember Slavery. NGO Briefing 2017. http://www.un.org/en/events/slaveryremembranceday/

BBC News. Ross, Will. Slavery’s long effects on Africa. http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/6504141.stm
BBC Bitesize Education Guide. https://www.bbc.com/education/guides/zxt3gk7/revision/1Iltalehti 15.2.2016. Orjuus on yleisempää kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016021521121452_ul.shtm
l

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close