Suomi ja suomalaiset YK:ssa 3/5

Osana Suomi 100-ohjelmaa Helsingin YK nuoret julkaisevat itsenäisyyspäiväviikolla päivittäin tietoiskun Suomen ja suomalaisten merkittävästä työstä YK:ssa, sekä YK:n arvojen edistäjänä. Kampanjan kolmantena päivänä käsittelemme Suomalaisten roolia YK:n rauhantyössä. // As part of the Finland 100 years Programme, UN Youth of Helsinki is publishing daily a short fact sheet about the remarkable work of Finland and Finns in the United Nations. For the third campaign day we wrote about The Role of Finns in the Peace Work of UN and the english version can be found below.

Suomalaisten rooli YK:n rauhantyössä

Suomi ja suomalaiset ovat toimineet aktiivisesti YK:n rauhantyössä monien vuosikymmenten ajan, ja Suomen YK-politiikassa korostuvat erityisesti kriisien ennaltaehkäisy ja rauhanrakentaminen sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kehittäminen. Suomalaiset YK:n rauhanturvaajat ovat työskennelleet eri puolilla maailmaa 1960-luvulta lähtien,  ja Suomi on osallistunut aktiivisesti kehitysyhteistyöprojekteihin kehitysmaissa 1970-luvulta. Konkreettisimpia esimerkkejä Suomen vaikutuksesta YK:ssa ovat muun muassa turvallisuusneuvoston vuonna 1970 hyväksymät päätöslauselmat, joista yksitoista viidestätoista oli Suomen esittämiä. Eräs tunnetuimmista YK:lla työskennelleistä suomalaisista hahmoista on Presidentti Martti Ahtisaari, joka toimi YK:n apulaispääsihteerinä vuosina 1977-1981, alipääsihteerinä vuosina 1982-1983 ja 1987-1991, ja rauhanvälittäjänä muun muassa Kosovossa, Namibiassa ja Indonesiassa. Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008, ja hänen perustamansa Crisis Management Initiative (CMI) –järjestö osoittaa suomalaista rauhantyön erikoisosaamista maailmalla.

Mitä tulee YK:hon ja tähän päivään, Suomi saa olla ylpeä saavutuksistaan YK:n rauhantyössä myös 100-vuotisjuhliensa aikaan. Presidentti Tarja Halonen valittiin syksyllä 2017 YK:n pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäseneksi, ja 8.11.2017 Suomi valittiin YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon hallintoneuvostoon. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi tulee vaikuttamaan YK:n rauhantyöhön yhä vahvemmin myös tulevaisuudessa.

Lisäksi meitä Helsingin YK-nuorilla ilahduttaa se, että suomalaisten rooli YK:n rauhantyössä ei rajoitu vain valtiollisiin ja poliittisiin toimijoihin, vaan vaikuttajina ovat toimineet myös suomalaisen kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja nuoret. Vuonna 2011 Suomen partiolaiset ry, Allianssi ja Suomen YK-liitto ojensivat YK:n sen hetkiselle pääsihteerille, Ban Ki Moonille, aloitteen Päätöslauselmasta 2250, Nuoret, rauha ja turvallisuus. Päätöslauselma hyväksyttiin YK:ssa vuonna 2015, ja sen tavoite on huomioida nuorten rooli kestävän rauhan rakentamisessa ja kannustaa YK:n jäsenmaita ottamaan nuoret mukaan päätöksenteon kaikille tasoille. Suomessa toimii tälläkin hetkellä kansalaisjärjestöistä ja yksittäisistä henkilöistä koostuva 2250-verkosto (2250.fi), joka pyrkii edistämään päätöslauselman toimeenpanoa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomalaisten aktiivisuus rauhaan liittyen on ihailtavaa, ja aihe olla Suomesta ylpeä sen satavuotispäivillä. Meidän tulee kuitenkin ahkerasti jatkaa ja kehittää rauhantyötä niin konfliktien syntyalueilla kuin omassa yhteiskunnassamme. Jos jaksamme yrittää sekä YK:ssa että kansallisella kentällä, voimme estää ihmisoikeusrikkomukset, joita esimerkiksi suomalainen asekauppa (84 miljardin arvosta aseita Lähi-itään vuonna 2016) edistää, ja viedä suomalaista erikoisosaamista rauhanvälityksessä ja oikeusvaltiokehityksessä konfliktialueille jatkossakin. 100-vuotias Suomi olkoon rauhantyön Suomi!

The Role of Finns in the Peace Work of UN

Finland and Finnish people have been active in the peace work of UN since decades, and the topics that stand out from the UN politics of Finland are conflict prevention, peacebuilding, human rights, and developing of the constitutional state. Finns have participated in UN peacekeeping missions since the 1960’s, and Finland has been active in development projects in the developing countries since the 1970’s. A concrete example of the influence of Finland on the work of UN is the Resolutions acceped by the Security Council in 1970. Eleven out of the fifteen Resolutions were proposed by Finland. One of the most famous Finnish figures in the peace work of UN has been President Martti Ahtisaari, who worked as Deputy Secretary-General in 1977-1981, Under-Secretary-General in 1982-1983 and 1987-1991, and as a mediator around the world. He won the Nobel Peace Price in 2008, and his organisation the Crisis Management Initiative (CMI) demonstrates Finnish expertise in peace work abroad.

A lot has changed since the 1970’s, but Finland still plays a role in the peace work of UN. In fact, Finland ought to be really proud this year, not only due to its 100-year anniversary but also because of it’s achievements at the UN. In Autumn 2017 President Tarja Halonen was appointed to the Secretary General’s High-Level Advisory Board on Mediation, and on 8th November 2017 Finland was selected to the Executive Board of Unesco for a four-year term. Therefor, it seems that the Finns will continue contributing to the peace work of UN in the future as well.

What makes the UN Youth of Helsinki especially happy is that it is not only the state and politicians influencing the UN, but the Finnish civil society as well. The Resolution 2250 on youth, peace, and security originated from Finnish civil society organisations. The proposal for the Resolution was handed to the former UN Secretary-General Bank Ki Moon in 2011 by Allianssi, Finlands Scouter ry and the Finnish UN. The Resolution was accepted in 2015, and it encourages the UN member states to increase representation of youth on all decision-making levels. Instead of seeing youth as victims or drivers of conflict, the Resolution considers youth as valuable actors in creating sustainable peace.

The Finnish peace work efforts are certainly to be proud of on Finland’s 100th birthday. However, the Finnish peace work has to continue and develop both in the conflict areas of the world and at home in Finland. We ought to be critical of the Finnish army trade to conflict areas, promote peace and equality within the Finnish society, and utilise Finnish expertise on conflict resolution and peace mediation in conflict areas of the world. Let’s make the 100 year old Finland known for its peace work!

Untitled design (14)
Kuva: António Guterres ja Tarja Halonen Rauhanvälityksen paneelin vastaanotolta YK-edustustolla 27.11.2017 kuva/Henri Salonen
Photo: António Guterres and Tarja Halonen a the Reception of the High Level Advisory Board on Mediation at Finland’s Permanent Mission in the UN.  27.11.2017 image / Henri Salonen

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s