Suomi ja suomalaiset YK:ssa 1/5

Osana Suomi 100-ohjelmaa Helsingin YK nuoret julkaisevat itsenäisyyspäiväviikolla päivittäin tietoiskun Suomen ja suomalaisten merkittävästä työstä YK:ssa, sekä YK:n arvojen edistäjänä. Ensimmäisen päivän teksti käsittelee Suomalaisia naisia YK:ssa, tervetuloa seuraamaan kampanjaa! // As part of the Finland 100 years Programme, UN Youth of Helsinki will publish daily a short fact sheet about the remarkable work of Finland and Finns in the United Nations. Feel free to follow the campaign – today’s text is about Finnish women in the UN and you’ll find the english text below.

Suomalaiset naiset YK:ssa

Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi vuonna 1955 ja siitä asti suomalaiset naiset ovat olleet mukana YK:n toiminnassa ja arvoasemissa johdonmukaisina, aktiivisina ja arvokkaina toimijoina. Naiset ovat tunnetusti saaneet Suomessa jo varhain perusoikeuksia, kuten oikeuden opiskella ja olla ansiotyössä, se näkyy myös heidän kansainvälisessä työssä. Satavuotisen Suomen kunniaksi esittelemme viiden suomalaisen YK:n uranaisen elämäntyötä.

Ensimmäinen suomalainen nainen korkeassa asemassa YK:ssa oli Helvi Sipilä. Vuosina 1971-1980, hän sai arvovaltaisen aseman YK:n ensimmäisenä naispuolisena apulaissihteerinä sekä YK:n sosiaalisen kehityksen ja humanitaarisen asioiden keskuksen johtajana. Sipilä toimi muun muassa ensimmäisen naisten maailmankonferenssin pääsihteerinä Meksikossa, vuonna 1975. Maailmankonferensseja on tämän jälkeen järjestetty neljä.  Niiden tärkeimpiä saavutuksia ovat tavoitteiden ja toimintaohjelman laatiminen sekä velvollisuus raportoida viiden vuoden välein maiden toimenpiteistä edistää naisten ja tyttöjen asioita.

Toinen merkittävä naishenkilö on Inkeri Anttila. Hän toimi YK:n kriminaalipolitiikan maailmankongressin puheenjohtajana vuonna 1975. Anttila oli kansainvälisesti arvostettu kriminologi, joka lisäksi valittiin suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi oikeusministeriksi. Suomessa Anttila uudisti merkittävästi esimerkiksi nuorisorikosoikeutta ja abortti- ja sterilointilainsäädäntöä. Hänen vaikutus kriminologian ja kriminaalipolitiikan ajattelutapoihin on ollut ainutlaatuinen.

Elisabeth Rehn on maailman ja Suomen ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri. 1990 -luvulla Rehnin kansainvälinen tunnustus kasvoi korkeuksiin, hän toimi YK:n ihmisoikeusraportoijana, YK:n apulaisihteerinä sekä erityslähettiläänä Bosnia-Hertsegovinassa 1995-1999.  Vuonna 2009 Rehn valittiin Kansainvälisen tuomioistuimen uhritason johtokunnan puheenjohtajaksi. Edellä mainitut virat ovat tehneet Rehnistä maanpuolustuskysymyksien, ihmisoikeusasioiden sekä naisasioiden korkean tason asiantutijan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Tarja Halonen, Suomen ensimmäinen naispresidentti, on toiminut YK:ssa lukuisissa tehtävissä, mainittakoon niistä tässä vain osa: Hän on toiminut muun muassa YK:n vuoistuhathuippukokouksen toisena puheenjohtajana, Kestävän kehityksen paneelin rinnakaispuheenjohtajana, Naisten ja lasten terveyttä ja ihmisoikeuksia edistävän työryhmän rinnakkaispuheenjohtaja, Kauppa- ja kehitysjärjestön neuvonantajapaneelin rinnakkaispuheenjohtajana ja vastikään hänet valittiin pääsihteerin rauhanvälityspaneelin jäseneksi. On turvallista sanoa, että presidentti Halonen on rohkeasti vienyt eteenpäin naisten sekä kestävän kehityksen polttavia kysymyksiä kansainväliselle kentälle ja raivannut tilaa suomalaisille toimijoille. Tasa-arvo, heikoimpien suojelu ja oikeudenmukaisuus ovat johtaneet aina Halosen polkua ja se näkyy hänen jalanjäljissään. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes on nimennyt Halosen maailman vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon.

Myös Marjatta Rasi kuuluu YK:ssa työskennelleisiin merkittäviin suomalaisnaisiin. 43-vuotisen urataipaleen aikana rasi on kulkenut pontevasti eteenpäin haastaen miespainotteisia työrooleja, hän on muun muassa työskennellyt kauppapoliittisella, oikeudellisella ja kehityspoliittisella tasolla. Rasi valittiin suomen pysyvän edustuston ensimmäiseksi naispuoliseksi edustajaksi vuosille 1998-2005 ja vuonna 2004 hän toimi YK:n talous ja –sosiaalineuvoston ensimmäisenä naispuolisena puheenjohtajana.

Suomalaiset naiset ovat tunnustettu ja arvostettu voimavara YK:ssa. Nämä naiset toimivat tienraivaajina ja inspiraationa tuleville sukupolville, jotka jatkavat työtä tasa-arvon, yhteisten hyvän ja maailmanrauhan parissa.

Finnish women in the UN

Finland was admitted to the United Nations on 14 December 1955, and since then, Finnish women have been involved in the activities ​​of the United Nations as coherent, active and valuable actors. Women have been known to have basic rights in Finland early on, such as the right to study, to be employed and to vote, this is also reflected in their international work. To celebrate the centenary of Finland, we present the work of five honorable Finnish women working in the United Nations.

The first Finnish woman in high position at the UN was Helvi Sipilä . Between 1971 and 1980, she was given a prestigious position as the UN’s first female assistant secretary and as head of the UN Center for Social Development and Humanitarian Affairs. Sipilä served as Secretary General of the First Women’s World Conference in Mexico, in 1975. There have been four world congresses thereafter. Their main achievements are the establishment of goals and action programs, as well as the obligation to report every five years on  each country’s measures to promote women’s and girls’ issues.

Another significant actor is Inkeri Anttila. She was a chairman of the UN World Criminal Policy Conference in 1975. Anttila was an internationally respected criminologist, who was also the first female justice minister in Finland. In Finland, Anttila significantly reformed, for example, juvenile justice and abortion and sterilization legislation. Her influence on the thinking of criminology and crime policy has been unique in Finland and worldwide.

Elisabeth Rehn was the first female defense minister in Finland and the world. In the UN she served as a Human Rights Rapporter,  Undersecretary-General and Special Envoy in Bosnia-Herzegovina. The mentioned positions and the presidency of the International Criminal Court  have made Rehn a high-level expert on national defense questions, human rights and women’s issues.

Tarja Halonen, Finland’s first female president, has been in the United Nations in numerous positions,. Just to name part of them: President Halonen has been the Co-Chair of the World Summit on Sustainable Development, Co-Chair of the Women’s and Children’s Health and Human Rights Advisory Panel, Co-Chair of the  UN Trade and Development Conference Advisory Panel and recently she was elected as a member of the Secretary-General’s High-level Advisory Board on Mediation. It is safe to say that President Halonen has boldly taken forward the burning issues of women and sustainable development in the international field and made room for other Finnish and female actors. Equality,  protection of the weakest and justice have always led to the President’s path and it is reflected in her footsteps. Forbes has named Halonen as one of  the world’s most powerful woman in the world.
Also Marjatta Rasi is one of the major Finnish women working in the United Nations. During the 43-year career, she has been steadily advancing and challenging the male-dominated work roles, including working in trade, law and development. Rasi was elected as the first female representative of the Finland’s Permanent Mission in the UN for 1998-2005 and in 2004 she was the first female president of the UN Economic and Social Council.

Finnish women are a recognized and respected asset in the United Nations. These women act as road racers and inspiration for the future generations, who will continue to encourage Finnish women to work for equality, common good and world peace.

Untitled design (15)
Kuva: YK-liiton Suomalaisnaiset YK:ssa -valokuvanäyttelystä
Photo:  From the Finnish women in the UN – photo exhibition by UNA Finland

 

Lähteet/References:

”Suomalaiset Naiset kautta aikojen” –näyttely, YK-liitto

Korppi-Tommola A.  “Elsiabeth Rehn – puolustusministeri, YK:m alipääsihteeri”, Naisten ääni

Lahti, R., ja Lappi-Seppälä  T., “Inkeri AnTtila”, Helsingin Sanomat, 12.7.2013.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close