21.3 Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi

rasismi

Tänään vietetään kansainvälistä päivää rotusyrjinnän poistamiseksi. Rotusyrjinnällä tarkoitetaan kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tai etnisyyteen perustuvaa erottelua, mikä on Suomessa edelleen suuri ongelma. Helsingin YK-nuorten varapuheenjohtaja Gina Myllymäki piti aiheeseen liittyvän puheenvuoron Suomen rauhantutkimusyhdistyksen kevätseminaarissa 9.3.2016 yhdessä muiden puhujien Erkki Tuomiojan, Karin Creutzin ja Raimo Lintosen kanssa.

Julkaisemme litteroidun puheen tänään, kansainvälisenä päivänä rotusyrjinnän poistamiseksi, sillä koemme, että aiheeseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

YK:N AGENDA

YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus hyväksyttiin 21.12.1965, mutta se astu voimaan vasta vuonna 1969. Sen mukaan rotusyrjinnällä tarkoitetaan ”Kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tai kansalliseen tai etniseen perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla”. Yleissopimuksen on ratifioinut kaikkiaan 177 maata, lukuun ottamatta Malesiaa, Myanmaria ja Pohjois-Koreaa. Suomen valtio ratifioi kyseisen yleissopimuksen vuonna 1970.

Jokainen sopimuksen allekirjoittaneista maista, sitoutuu siis noudattamaan tätä ja heidän tulee raportoida asian kehityksestä kahden vuoden välein YK:n rotusyrjinnän vastaiselle komitealle, joka antaa kommentteja ja suosituksia sopimuksen tulkintaa koskien. Eli periaatteessa sopimuksen toteutus tapahtuu kansallisella tasolla, jolloin siitäkin voi syntyä tulkinta eroja ja kuinka toimia sopimuksen mukaan.

HELSINGIN YK-NUORET

Mitä me Helsingin YK-nuorissa sitten tehdään? Helsingin YK-nuoret on 1963 perustettu kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää ja pitää yllä YK:n arvoja. Alkuajoista lähtien YK-nuoret ovat ottaneet kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, järjestäneet keskustelutilaisuuksia ja kouluvierailuja sekä tehnyt paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. HYKY:läiset matkustivat mm. Etelä-Afrikkaan puolustamaan apartheidin purkua, sekä järjestivät keskustelu-tilaisuuksia aiheen ympärille Helsingissä.

Erityisen tärkeätä toiminnassamme on ollut korostaa positiivisten muutosten aikaansaamista yhteiskunnassa sekä nuorten osallistumista. Tällä hetkellä pyrimme vierailemaan peruskouluissa kertomassa YK:n toiminnasta ja järjestämme työpajoja aiheena maahanmuutto ja pakolaisuus. Tämän lisäksi meillä on paljon seminaareja esimerkiksi viimeisimpänä ihmiskaupasta sekä pakolaistilanteesta, johon saimme vieraaksi kaksi turvapaikan hakijaa. Tapahtumat on erityisesti suunnattu nuorille, koska on tärkeätä, että nuoret ovat tietoisia maailman tilanteesta ja tätä kautta saavat erilaisia näkökulmia asioihin, sekä pääsevät itse vaikuttamaan. Mitä enemmän nuoret tuntevat eri kulttuureja ja maailman tilannetta, sitä vähemmän syntyy ennakkoluuloja ja asenteita mitkä esimerkiksi heijastuvat rasismina.

Helsingin YK-nuoret tekivät vuonna 2014 yhteistyössä Suomen YK-nuorten ja muiden paikallisjärjestöjen kanssa POST2015 kyselyn, jossa kartoitettiin nuorille tärkeitä arvoja kestävän kehityksen kontekstissa. Kyselyyn vastasi noin tuhat nuorta, eri puolilta Suomea ikähaarukka oli 15-29 vuotta. Tutkimustuloksista nousivat vahvasti esille kolme teemaa: ympäristö, eriarvoisuuden vähentäminen sekä turvallinen elämä syrjässä väkivallalta, häirinnältä ja syrjinnältä.

ONGELMAT

Rakenteellinen rasismi on yksi Suomen ongelmista. Esimerkiksi työnhaussa, mikäli hakee työpaikkaa ulkomaalaistaustaisella nimellä, on työpaikan saaminen epätodennäköisempää kuin hakisi sitä Suomalaisella nimellä. Tästä on tehty paljon vertailevaa tutkimusta, sekä minulla on myös ystäväpiirissä ihmisiä ketkä ovat tämän joutuneet kokemaan. Tämä on surullinen ja valitettava ilmiö, koska monet näistä nuorista kokevat itsensä luultavasti enemmän suomalaisiksi kuin esimerkiksi Nigerialaiseksi, eivätkä välttämättä ole edes koskaan käyneet ”kotimaassaan”. Paljon on puhuttu myös siitä pitäisikö työnhaku siirtää nimettömäksi, mutta toisaalta en tiedä poistaako se ongelmaa, missä on selvästi kyse ihmisten asenteista ja ennakkoluuloista. Nimettömällä työhakemuksella olisi kuitenkin kaikilla tasa-vertainen mahdollisuus päästä haastatteluun, joka on jo askel eteenpäin työnhaussa, sekä siinä korostettaisiin oleellisia seikkoja eli työkokemusta eikä ihmisen etnistä taustaa.

Toinen asia mikä vaikuttaa etenkin nuoriin on koulutuksessa saatu tuki ja kannustus. Mediassakin on ollut paljon puhetta kyseisestä asiasta, kuinka opinto-ohjaajat kannustavat maahanmuuttotaustaisia hakemaan hoiva-alalle, esimerkiksi lääkärinammatin sijaan. Suomen kantavia voimia on ilmainen koulutus, johon kaikilla on mahdollisuus ja jonka kautta kaikilla on mahdollisuus kouluttautua haluamaan ammattiin. Se, että maahanmuuttotaustaisia kehotetaan hakeutumaan näille aloille, ei kannusta heitä tai aseta heitä samaan asemaan kuin muita suomalaisia, mikä on yksi ongelmista.

Myös Suomessa näkyy eriytynyt asuntopolitiikka, mikä heijastuu myös kouluihin. Helsingissä ydinkeskustan alueella asuu selvästi vähemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä kuin sen ulkopuolella asuu. Maahanmuuttajat asettuvat usein alueille joissa ihmisten tulotaso on keskimääräistä matalampi ja missä on enemmän sosiaalisia ongelmia. Valitettavaa on, että usein kantaväestö lähtee pois näiltä alueilta, jonka myötä ongelma vain kasvaa. Tämä heijastuu suoraan kouluihin, mikä johtaa siihen, että maahanmuuttajataustaiset päätyvät tiettyihin kouluihin ja kantaväestö muualle. Tämä vähentää niin nuorten kanssakäymistä eritaustaisten ihmisten kanssa sekä samalla aiheuttaa vielä suurempiakin siltoja nuorten välille.

Perhe, ystäväpiirit sekä nykyään varsinkin sosiaalinen media vaikuttavat paljon nuorten asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Kukaan ei synny rasistiksi vaan ympäristö muokkaa ihmisistä rasisteja. On tärkeää, että kasvatuksessa korostetaan erilaisia kulttuureja ja ihmisten erilaisuutta. Kouluissa on hyvä korostaa näitä samoja asioita, jotta nuoret tuntevat ja oppivat mahdollisimman paljon eri kulttuureista, uskonnoista sekä erilaisista tavoista ja arvoista. Medialla on nykyään suuri rooli nuorten elämässä, jonka kautta nuoret saavat vaikutteita. Median kirjoitukset esimerkiksi tämän hetkisestä maahanmuuttotilanteesta, eivät mielestämme edesauta tavoitetta kohti rasismi vapaata suomea. Sen sijaan, että media jatkuvasti pelottelee ihmisiä, on mielestäni tärkeää tuoda esille myös vaihtoehtoisia uutisia. Media antaa usein toiminnalle kasvot, varsinkin toiminnalle mikä ei ole meille muuten ennestään tuttua ja sen kautta muodostamme mielikuvia. On esimerkiksi huolestuttavaa, että uutisoinnin myötä Lähi-idästä kotoisin oleva parrakas mies yhdistetään vahvasti malliin terroristista.

MITÄ RASISMIN VÄHENTÄMISEKSI SITTEN TULISI TEHDÄ?

Median kautta tavoittaa paljon nuoria. Erilaiset sosiaalisenmedian tapahtumat ja kampanjat vaikuttavat nuoriin ja niiden kautta heidät saadaan mukaan vaikuttamaan.

Vapaa-ajan harrastukset ovat tärkeä osa nuoren kehitystä ja elämää. Vapaa-ajan harrastusten kautta tapaa ihmisiä, joilla on samat intressit ja pääsee tutustumaan eritaustaisiin nuoriin. Toisaalta harrastuksissakin on paljon hintaeroja, joista johtuen kaikki eivät voi harrastaa mitä haluavat. Harrastusten lisäksi olisi tärkeää järjestää vapaa-ajan ohjelmaa ja ilmaisia urheilutempauksia. Mikä yhdistääkään enemmän suomalaisia kuin kunnon jääkiekko-ottelu?

On erittäin tärkeää myös mitä poliittiset päättäjät ja julkisuuden henkilöt sanovat rasismista ja miten he reagoivat rasistisiin toimiin. Selkeät linjaukset rasismin vastaiselle toiminnalle antaa esimerkin myös nuorille. Poliittisten toimijoiden lisäksi on tärkeää että julkisuuden henkilöt puhuvat asiasta ja esittävät linjansa selkeästi. Monet nuoret seuraavat laulajia, näyttelijöitä, urheilijoita, joiden sanoilla ja tekemisillä on paljon painoarvoa heidän elämässä. Samaan aikaan kun vihapuhe on lisääntynyt Suomessa viime aikoina on myös muistettava miten paljon hyviä tekoja niiden myötä on myös saatu aikaan. Esimerkiksi viime kesänä muutamassa päivässä järjestetty meillä on unelma mielenosoitus keräsi tuhansia ihmisiä yhteen ja monet ihmiset ovat lahjoittaneet vaatteita ja toimineet vapaaehtoisina vastaanottokeskuksissa.

LOPUKSI

Sen sijaan, että Suomessa jatkuisi vihapuhe ja syrjintä on kaikkien toimittava omalla esimerkillisellä tavalla tätä vastaan. Nuoret on otettava mukaan toimintaan, erilaisten kulttuurien kohtaaminen, maailman avoin ja ennakkoluuloton tutkiminen sekä aikuisten ja päättäjien esimerkillinen toiminta ovat tekijöitä joilla on ainoastaan positiivinen vaikutus nuoriin ja rasismi vapaaseen maailmaan. Yhdistyneet Kansakunnat ovat tunnustaneet nuorten aseman rauhanrakentamisessa hyväksymällä joulukuussa 2015 Nuoret, Rauha ja Turvallisuus -päätöslauselman 2250.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s