Vuoden 2014 kansainvälisen naistenpäivän EU-teemana on naisiin kohdistuvan väkivallan estäminen

Tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen on yksi YK:n kahdeksasta vuosituhattavoitteesta, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tämän vuoden kansainvälisen naistenpäivän EU-teemana on naisiin kohdistuvan väkivallan estäminen.


FRA eli EU Agency for Fundamental Rights julkaisi 5.3.2014 maailmanlaajuisesti laajimman naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa kartoittavan tutkimuksen, johon haastateltiin 42 000 naista. Tulokset ovat karua luettavaa: 33 % eurooppalaisista naisista on kokenut seksuaalista ja/tai fyysistä väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen, 22 % elämänkumppaninsa aiheuttamaa väkivaltaa – 43 % on joskus joutunut kokemaan kumppaninsa tuottamaa henkistä väkivaltaa. 55 % eurooppalaisista naisista on kokenut jonkin muotoista seksuaalista häirintää, heistä 32 % on kokenut sitä työnantajan, työkaverin tai asiakkaan taholta. Järkyttävät 67 % naisista EI ilmoittanut poliisille tai muulle taholle puolisonsa aiheuttamista vakavimmista väkivaltatapauksista.

Ongelma saattaa kuitenkin olla vielä vakavampi kuin mitä tilastot kertovat. EU-maista Tanskassa (52 %), Suomessa (47 %) ja Ruotsissa (46 %) tilastoitiin eniten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa – maissa, jotka World Economic Forumin vuoden 2013 Global Gender Gap –raportissa sijoittuvat 136 maan listalla sijoille 8, 2 ja 4! Elleivät pohjoismaiset miehet kohdista naisiin erityisen paljon väkivaltaa sen pelossa, että naiset tulisivat pian yhteiskunnassa samanarvoisiksi miesten kanssa, on taustalla jotain muuta. FRA:n raportti esittääkin viisi mahdollista selitystä erolle raportoidun väkivallan määrästä eri Euroopan maiden välillä.

  1. Eri maissa voi olla kulttuurisesti enemmän tai vähemmän hyväksyttävää puhua muiden kanssa naisiin kohdistuvasta väkivallasta (haastattelut tehtiin kasvotusten).
  2. Sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistuminen saattaa johtaa siihen, että naisiin kohdistuva väkivalta tulee herkemmin ilmi, kun tapauksiin puututaan avoimemmin ja niitä kyseenalaistetaan tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa yleisemmin.
  3. Naisten eri tasoinen altistuminen väkivallan riskitekijöille saattaa myös selittää tuloksia. Maiden välillä on eroja mm. siinä kuinka suuri osa naisista työskentelee kodin ulkopuolella ja kuinka paljon he käyvät ulkona tapaamassa ihmisiä.
  4. Ylipäänsä väkivaltarikosten korkea määrä näkyy myös naisten kokeman väkivallan määrässä.
  5. Juomakulttuurin ja koetun perheväkivallan määrän välillä on yhteys.

Tilastojen valossa erityisesti kohta kaksi antaa aihetta huolestua ja epäillä, että Euroopan laajuinen luku väkivaltaa kokeneista naisista, 33 %,  on vain jäävuoren huippu.

Euroopan komissio ei ole vieläkään kehottanut jäsenmaita ratifioimaan Euroopan neuvoston Istanbulissa solmittua yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan estämisestä. Jos ihmisarvo ei ole poliitikoille tarpeeksi kova kannuste, kenties raha on sitä. Bulgarialaisen europarlamentaarikon Antoniya Parvanovan mukaannaisiin kohdistuva väkivalta maksaa vuosittain jopa 228 miljardia euroa.” Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta haluaa, että vuosi 2016 julistetaan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen EU-teemavuodeksi.

Ei unohdeta myöskään viime vuoden teemaa: ”naisten näkökulma kriisiin”. Naisten asema työelämässä ei ole tasa-arvoinen – mm. 97,6 % toimitusjohtajista on miehiä. Alla Euroopan parlamentin tuottamaa infografiikkaa kummallekin teemavuodelle:

/Josi Seilonen – Eurooppa-tiedotusvirkailija

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s